Asiaa yhteiskunnasta - Kymenlaakson ja Suomen parhaaksi

Isäntämaatukisopimus ei tarkoita Naton puolijäsenyyttä

Suomen ja Naton isäntämaatukisopimus, joka allekirjoitetaan ensi viikolla näyttää herättävän keskustelua. Läntisen yhteistyön vastustajat ovat korostaneet, että tämä sopimus vie Suomea hivuttaen Natoon. Tosiasiassa Natoon ei edes pääse ”hivuttaen”, koska tullakseen hyväksytyksi, täytyy jäsenyyshakemuksella olla hakijamaan demokraattinen kansan tuki, joten kabineteissa Natoon ei ”hivuttauduta”.

 Voin tässä selventää, että isäntämaatukisopimus ei ole mikään "puolikas Nato-jäsenyys" vaan jo vuoden 2001 puolustusselonteossa otettiin tavoitteeksi kriisissä ulkopuolisen avun vastaanottaminen ja sen määrittely. Tällä sopimuksella määritellään valmius kriisitilanteessa avun vastaanottamiseen, sekä sovitaan käytännön toimista harjoitustilanteissa. Edelleen Suomi itse määrittelee, keneltä se pyytää apua, eikä kukaan tule pyytämättä apuun eikä tällä sopimuksella tuoda yhtään Nato-joukkoja Suomeen ellei Suomi itse kriisitilanteessa niin halua. Lisäksi täytyy korostaa, että Suomi on jo länsimaa, eikä siten paluuta totaaliseen puolueettomuuteen enää ole, varsinkin kun otetaan huomioon itänaapurin voimapoliittinen paluu.

Suomi ei sitoudu Naton turvatakuisiin vaan helpottaa avun saapumista tällä sopimuksella. Naton turvatakuut koskevat vain jäseniä. Sopimus tuo parempia valmiuksia Suomelle poikkeusoloihin ja siten vahvistaa myös puolustuskykyä. Paperi toki on käsittääkseni salainen kuten tämän tyyppiset sopimukset yleensäkin, mutta luotan puolustusministeriön erikoisasiantuntijoihin.

Lisäksi kannatan edelleen selvityksen tekemistä Suomen mahdollisen Naton-jäsenyyden vaikutuksista ja sitten voidaan lopettaa se mielikuvilla ja oletuksilla pelaaminen. Kannattaa tässä tilanteessa muistaa, että Venäjällä nähdään Suomi jo läntisenä osapuolena ollessamme EU:n jäseniä, vaikkemme Naton jäsen olekaan. Suomi ei ole neutraali valtio vaan sotilaallisesti liittoutumaton EU-valtio, joten pahimmassa tilanteessa Venäjä näkee meidät nyt jo "Naton leirissä" riippumatta nyt allekirjoitettavasta sopimuksesta, mutta silti Naton ei-jäsenenä me emme saa puolustusliiton turvatakuita. EU:n Lissabonin sopimuksen mukainen ”turvatakuu(=solidaarisuus)-lauseke” ei ole vakavasti otettava sopimus suorista turvatakuista. Tilanne puun ja kuoren välissä on turvallisuuspoliittisesti pahin mahdollinen, siksi kannatan Nato-selvityksen tekemistä.

Vielä kun pohditaan missä tilanteessa ollaan; Ukrainan mukaan Venäjä on aloittanut tällä viikolla suorat sotatoimet suvereenia Ukrainaa vastaan panssarikalustollaan ja on todennäköistä, että Krimiltä tutut ”vihreät miehet” ovat aloittaneet Itä-Ukrainan kohteiden miehittämisen ja suoran sodankäynnin separatistien riveissä tai niitä tukien.

Samaan aikaan Venäjä on tällä viikolla tehnyt jo kolmannen ilmatilan loukkauksen Suomeen. Tämä ei ole sattumaa eikä vahinko, uskokoon satuihin ken haluaa.  Suomen ja Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut, myös Suomen puolustuspoliittinen valmius on nostettava sitä vastaavaksi. Määrärahoja on saatava lisää kalustohankintoihin ja reservin kouluttamiseen, sekä nyt vireillä oleva laaja turvallisuusselvitys on tarpeen.

Lisäksi, jos Natoon jonain päivänä päädytään, on tehtävä selväksi, että Suomi vastaa edelleen oman maan puolustamisesta, eikä kriittisiä puolustusvalmiuksia voida laskea puolustusliiton varaan. Yleinen asevelvollisuus, laaja koulutettu reservi ja riittävä puolustusbudjetti on turvattava, oltiin Naton jäseniä tai ei.

 

Antti Pakkanen

reserviupseeri

Hamina

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jukka Laine

Sopimus on juuri sellainen kuin se Venäjällä nähdään. Ja suomalaiset pienyritykset ja ihmiset joutuvat maksamaan laskun.

Venäjä on ilmoittanut vastatoimista Suomen Nato-jäsenyydelle. Korvaako USA tai EU meille, jos ryhdymme liittoon Venäjää vastaan? Vai maksammeko siitä ilosta, että alueemme taloudellinen aktiviteetti heikkenee ja turvallisuusuhat kasvavat (vrt, Georgia, Ukraina, Tsetsenia).

Vai onko suomalainen vaan muita kovempi jätkä.

Kimmo Sivonen

Miksi väität, että Suomen kauppa kärsii NATO-jäsenyydestä, jos minkään muunkaan Itä-Euroopan NATO-maan kauppa Venäjän kanssa ei kärsi NATO-jäsenyydestä? Miksi Suomi olisi se ainoa maa, jolle niin käy?

Uskotko itse satuihisi vai valehteletko ihan tarkoituksella?

Ilkka Huotari

"Läntisen yhteistyön vastustajat"

Lopetin lukemisen tuohon - propagandatermi.

Toimituksen poiminnat