Asiaa yhteiskunnasta - Kymenlaakson ja Suomen parhaaksi

Jääkäriliikkeen perintöä vaalimassa

Tänään on tullut kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun isänmaalliset ylioppilaspiirien nuoret miehet kokoontuivat Helsingin Ostrobotnialla perustamaan Saksaan sotilaskoulutukseen lähtevää joukkoa, josta myöhemmin muodostui Preussin kuninkaallinen jääkäripataljoona 27. Kirkas ajatus oli tarvittaessa sotilaallisesti irroittaa Suomi itsenäiseksi Venäjän vallan alta ja siihen Saksasta luvattiin apua. Tammikuun lopulla 1915 tehtiin sopimus 200 suomalaisen ylioppilaan lähtemisestä Saksaan. Vuosina 1915-1918 Saksassa aloitti sotilaskoulutuksen kaikkiaan 1897 suomalaismiestä. Tämä joukko sai koulutusta Saksan armeijassa ja sotakokemusta itärintamalta vuoden 1916 toukokuun lopulta vuoden 1917 maaliskuun lopulle. Vallankumous oli Venäjällä alkanut muutamaa viikkoa aiemmin 8.3.1917.

Suomi itsenäistyi 6.12.1917 ja tammikuun lopulla 1918 suojeluskunnat aloittivat venäläisten sotajoukkojen aseistariisunnan. Paria päivää myöhemmin punaiset aloittivat kapinan laillista hallitusta vastaan ja vapaussota syttyi. Helmikuun lopulla Vaasaan saapuessaan jääkärien pääjoukko sai pettymyksekseen huomata kansakunnan jakautuneen kahtia, sitä ei olisi kukaan toivonut vaan Suomi oli yhtenä ja itsenäisenä irroitettava Venäjästä. Käynnissä oli venäläisten tukema punaisten vallankumouspyrkimys laillista valkoisten puolustamaa hallitusvaltaa vastaan. Jääkärit asettuivat laillisen hallituksen tueksi, edelleen päämääränään vapauttaa Suomi irti Venäjästä karkoittamalla venäläiset sotajoukot maasta ja kukistamalla punaisten kapina. Toukokuun 16. päivä valkoiset marssivat Helsinkiin ja Suomi oli vapaa.

Jääkärit myöhemmin sijoittuivat Suojeluskuntien ja Suomen armeijan johto- ja koulutustehtäviin 1920 ja -30 -luvuilla.  Heidän arvonsa Suomen itsenäistymisessä oli äärimmäisen tärkeää ja heitä on syytä muistaa ja siitä kunnioittaa. Lisäksi heidän panoksensa Suomen armeijan kehittämiseen ja itsenäisen Suomen kohtalonvuosiin oli korvaamatonta ja on sitä edelleen. Kiitos ja Kunnia Suomen jääkäreille, jotka uskoivat itsenäiseen Suomeen.

Minulle varusmiespalveluksen lopuksi kotiutuessani vänrikkinä Haminan Reserviupseerikoulussa luovutettiin tunnustukseksi ja muistoksi taulu: Jääkärien testamentti Suomen nuorisolle vuodelta 1975. Sen loppusanoissa kiteytyvät jääkäriliikkeen henkinen perintö:

"Perinnöksi teille, Suomen nykyinen nuoriso ja sen tulevat sukupolvet, haluamme jättää sen, mitä pidämme arvokkaimpana:

-luottamuksen Suomen tulevaisuuteen itsenäisenä ja vapaana valtiona,
-horjumattoman uskon tämän asian oikeutukseen ja sen voittoon, silloinkin, kun kaikki näyttää toivottomalta,
-tahdon ja uskalluksen taistella, kaikissa tilanteissa näiden päämäärien puolesta"

Nämä sanat meidän on syytä muistaa. Suomen kansallinen puolustus on turvattava tulevaisuudessakin ja vahvaa, voimakastahtoista maanpuolustushenkeä on vaalittava. Puolustusvoimien resurssit on turvattava ja vapaaehtoisen maanpuolustyön tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa, siihen toimintaan kannustan kaikkia reserviläisiä, reseriupseereita ja myös muita, joilla siihen on mahdollisuus, tavalla tai toisella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... sotakokemusta itärintamalta vuoden 1916 toukokuun lopulta vuoden 1917 maaliskuun lopulle."

- Tuosta en ollut aiemmin kuullut. Jos sotaa käydään tosimielellä kymmenen kuukautta, joku varmasti kuolee ja vielä useampia haavoittuu. Millaisia olivat jääkäreiden miestappiot, ja miten hupenevaan vahvuuteen kotimaassa suhtauduttiin?

Käyttäjän anttipakkanen kuva
Antti Pakkanen

Saksaan lähteneiden vapaaehtoisten jääkärien määrä vuosina 1915-1918 oli 1897 miestä(siis tämä määrä aloitti koulutuksen Saksassa), joista Riianlahdella toimineessa pataljoonassa oli kesäkuussa 1916 kaikkiaan 203 saksalaista ja 1254 suomalaista sotilasta.

Suomalaisten tappiot koko aikana olivat vähäiset, kaatuneita 13 ja haavoittuneita 49. Pataljoona kokonaisuudessaan taisteli Riianlahdella vuoden 1916 loppuun. Osia siitä siirtyi pois rintamalta vuoden vaihteen jälkeen ja viimeisetkin 1917 maaliskuun lopulla.

Jääkäreiden lähtö Saksaanhan ei ollut yleisesti tiedossa vielä siinä vaiheessa, eikä miesvahvuus merkittävästi huvennut Riianlahden taisteluissa. Lisäksi kaikki lähtijät olivat vapaaehtoisia, omasta tahdostaan kouluttautua, harjaantua ja hankkia sotakokemusta myöhempää isänmaansa vapauttamista varten.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin Vapaussodan jälkeen muodostivat jääkärivääpelit Suomen nuoren armeijan aliupseeriston rungon. Talvi- ja jatkosodan aikana muodostivat jääkäriupseerit ylemmän upseeriston Suomen armejassa harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Kaikki tämä osoittaa, että Suomen puolustusvoimat rakennettiin jääkärien toimesta.

Toimituksen poiminnat