Asiaa yhteiskunnasta - Kymenlaakson ja Suomen parhaaksi

Suomen on vastattava Venäjän voimapolitiikkaan

Kuluvan vuoden aikana Ukrainan tapahtumien ja Venäjän toimien seurauksena turvallisuuspolitiikka on palannut Eurooppaan. Monelle meistä nimenomaan Venäjän aggressiot ovat olleet todella ikävä yllätys, varsinkin kun täällä Kaakkois-Suomessa olemme panostaneet paljon itäturismiin ja ostosmatkailun mahdollisuuksiin. Venäjä on palannut Neuvostoaikaisen voimapolitiikan korostamiseen ja osallistuu myös sotilaallisesti Itä-Ukrainassa käytäviin taisteluihin. Suomi on sotien jälkeen pyrkinyt puolueettomuuteen ja lämpimiin idän suhteisiin. Ulkopolitiikan on kuitenkin elettävä ajassa. Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen liittoutunut taloudellisesti ja poliittisesti Euroopan Unioniin. Itänaapurin voimaan perustuvan doktriinin uuden tulemisen seurauksena meidän tulee päivittää ulkopolitiikkaamme; miten pitkälle voimme luottaa Venäjän rauhanomaiseen ulkopolitiikkaan meitä kohtaan kun jo toiseen kertaan muutaman vuoden sisällä se on suorittanut sotatoimia naapurivaltioonsa. Nyt joulukuussa Venäjän talous alkoi yskiä ruplan kurssin romahtaessa öljyn hinnan laskun seurauksena. Venäjällä kuitenkin perinteiseen tapaan syypää omiin ongelmiin löydetään muualta, siis lännestä.

Venäjän johdossa on uhkailtu myös Baltiaa ja lisääntynyt Venäjän ilmavoimien aktiivisuus Itämerellä on selvä merkki halusta sotilaallisen läsnäolon ja voiman osoittamiseen. Lukuisat ilmatilan loukkaukset eivät ole vahinkoja. Lisäksi Venäjä aikoo avata lakkautetun Alakurtin sotilastukikohdan jonne lehtitietojen mukaan sijoitetaan 7000 sotilaan motorisoitu jalkaväkiprikaati, sekä kybersodankäynnin asiantuntijoita. Myös Venäjän muita sotilasyksiköitä Suomen rajojen läheisyydessä on vahvistettu ja se on vuosikymmenten jälkeen tuonut ydinpommikoneensa Suomen ilmatilan läheisyyteen.

Suomen tulee vastauksena asteittain korottaa puolustusbudjettiaan 50% vuoteen 2020 mennessä, sekä myönnettävä lisäbudjetit hävittäjäkaluston uusimiseen, panssarintorjunnan ja ilmatorjunnan vahvistamiseen, sekä kertausharjoitusten laajaan lisäämiseen. Samalla myös tiukennettua aselakia on purettava vapaaehtoisen harjoittelutoiminnan helpottamiseksi. Myös kahdenkeskisiä turvatakuita Ruotsin kanssa on edistettävä ja vireille on hetimiten pantava selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Olisi saatava selkeä ja todenmukainen kuva jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, jotta voidaan unohtaa mielikuvilla ja oletuksilla pelaaminen. Suomen poliittisen johdon ja puolustusvoimien johdon yhteistoimintaa poikkeusoloja varten tulisi harjoitella ja samalla aloittaa laajat maavoimien kertausharjoitukset itäisen sotilasläänin alueella, johon osallistuisi kaikki aselajit ja noin 15 000 – 25 000 reserviläistä, etenkin kun Suomessa on viime vuosina laiminlyöty reservin kertauttaminen. Tämän volyymin kertausharjoitukset vaativat paljon resurssointia, mutta antaisi selkeän viestin ulospäin ja samalla vahvistaisi reservin osaamista ja iskukykyä.

Antti Pakkanen
Kymenlaakson maakuntahallituksen jäsen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Hamina

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Jukka Laine

Eikö Suomen pitäisi hoitaa omia suhteitaan, eikä alkaa sotimaan muiden sotia?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Nato olisi pitänyt purkaa Varsovanliiton ohella.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nato voidaan purkaa kun Venäjän Federaatio puretaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen liittoutunut taloudellisesti ja poliittisesti Euroopan Unioniin."

Suomen pitäisi päivittää tämä EU-liittymä ja hakea itsenäisyyttä takaisin. Mitä järkeä on potkia itseään nilkkaan ja lopettaa hyötyä tuottanutta taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa ja samalla maksaa miljardeja Ukrainalle joka on vain pelinappulana idän ja lännen välissä. Suomi on tässä pelissä varma häviäjä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Makkonen, joku tolkku sentään valehtelussakin, Suomiko "maksaa miljardeja Ukrainalle". Makkonen, mieti nyt miten hyvin Suomi pärjäisi EU:n ulkopuolella Venäjän kaupassa. Katso miten hurjaa vauhtia Valko-Venäjän talous kehittyy, ei ole EU:n asettamia talouspakotteita riesana, ei huolta eurosta. Venäjän kauppa kukoistaa. Katteeks käy, vai kuinka?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"... ja vireille on hetimiten pantava selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista." Kyllähän kaikki tarpeellinen on jo selvitetty, mutta missä viipyy kansalle tiedottaminen? Poliitikkommehan piileksivät kansan selän takana, sillä valtiovalta Suomessa kuuluu gallupeille, joita pelkäävät kaikki vallankipeät uudelleenvalintaansa tavoittelevat kansanedustajat. On tragikoomista, kuinka riittämättömän tiedon varassa pidetty kansa on samalla vastuussa omasta turvallisuuspoliittisesta kohtalostaan, kun johtavilta poliitikoilta puuttuu uskallus.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17527...

Keskustalaiselta on ilahduttavaa kuulla muutakin kuin iänikuista YYA-liturgiaa. Teitä ennustetaan vaalivoittajaksi 2015, mutta onko sitä voittoa todella tarkoitus käyttää maanpuolustuksemme vahvistamiseen, kuten viisaasti ehdotat? Historiallisesti katsoen Keskustalla on tältä osin parantamisen varaa. Mitä tulee Nato-jäsenyyteen, ymmärtääkseni Keskusta on hirttäytynyt siinä puoluekokouksensa päätökseen.

Jahkailu ja vetkuttelu ei ole Suomen turvallisuutta parantanut viimeisen neljännesvuosisadan aikana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minäkin panin merkille blogistin puoluekannan, joka ei vastaa tämän blogin sanomaa. Se sanoma on kyllä kannatettava.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jäsenhakemuksen lähettäminen ei ole sama kuin jäsenyys. JOS jäsenyys myönnetään, vasta sitten tehdään poliittinen päätös, liitytäänkö Natoon vai ei. Siksi jäsenhakemus voitaisiin lähettää heti uuden hallituksen toimesta (jos sitä ei erikseen kielletä hallitusohjelmassa).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tosi on! Ja se jäsenhakemus on hyväksytettävä kaikkien 28 nykyisen jäsenmaan parlamenteissa, koska NATO:ssa päätöksenteko perustuu konsensukseen. Käsittelyprosessiin menee kaikkiaan parisen vuotta, joten jos kaikki menee putkeen, Suomi saattaisi päästä NATO:n jäseneksi ehkä 2017.

Tässä on eräs syy siihen, miksi kaikki puheet "NATO-optiosta" ovat täyttä puppua, väärän turvallisuuden tunteen luomiseksi laulettavia tuutulauluja kansalle kotimaisen kulutuksen tarpeisiin -- eli valehtelijapoliitikon tavaramerkki.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Vanha ja pettämätön konsti päästä jostakin kiusallisesta asiasta eroon on pistää komitea miettimään asiaa. Montakohan selvitystä Naton vaikutuksista on jo tehty? Ehkä tarvitaan vielä muutama, koska asia ei ole vielä 25 vuoden aikana tullut selväksi.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Jep, ainakin meitsi on ollut jo monta vuotta sitä mieltä, että Suomen pitäisi hankkia ikioma ydinase kuin Pohjois-Korea tai Israel.

Silloin vihdoin ja viimein sotaveteraaniemme uhrilahjana lunastama valtakuntamme ei ainoastaan saisi todellisen itsenäisyyden, vaan siitä myös tulisi merkittävä tekijä kv-politiikassa ja suurvallatkin joutuisivat ottamaan sen oikut huomioon.

Saisi Niinistön Sale lopultakin kutsun valkoiseen taloon.

Käyttäjän nurmialex kuva
Alex Nurmi

Pelkkää asiaa. Valitettavasti Suomessa edelleen uskotaan jonkin sortin nöyristely politiikkaan Venäjän suhteen. Tosiasia on, että Suomen ainoa uhka tulee idästä. Sitä ei Tuomiojan peace-pinssi pysäytä. Puolustuvoimien määrärahat kuntoon ja puolueeton NATO-selvitys on seuraavan vaalikauden ehdottomat teesit, oli vaalien voittaja kuka tahansa.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

"Suomessa on viime vuosina laiminlyöty reservin kertauttaminen. Tämän volyymin kertausharjoitukset vaativat paljon resurssointia - -"

Puhut ihmisistä, kuin he olisivat jonkinlainen menoerä tai hyödyke. Miksi näin? Ovatko ihmiset karjaa, volyymia - reserviä. Eikö juuri tällainen ajattelu vie suomalaisia kohti epävarmempaa, epäinhimillisempää tulevaisuutta?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Anttiolavi, # 15.:

Jos reserviläinen käsketään henkensä kaupalla häätämään maastamme hyökkääjää, pidätkö inhimillisempänä sitä, että

1) hänellä on paremmat edellytykset sekä onnistua että selviytyä tehtävästä hengissä riittävien taitojensa ansiosta, vai näetkö jotakin varmempaa ja inhimillisempää siinä, että

2) hänen vuosien takaiset sotataitonsa ovat ruostuneet, niistä ei ole tänä päivänä selvää käsitystä hänen esimiehilläänkään, ja reserviläisen eloonjäämisen ennuste on täten huonompi hänen kohdatessaan vihollisen hyökkäysjoukkoja?

Kyse on kouluttamisesta toimintaan erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja välittömässä hengenvaarassa. Koulutukseen panostaminen on viisautta, myös tässä asiayhteydessä - sen laiminlyöminen taaas on edesvastuuttomuutta.

Toimituksen poiminnat