Asiaa yhteiskunnasta - Kymenlaakson ja Suomen parhaaksi

Eduskuntavaaleissa kyse alueellisesta edunvalvonnasta

Kymenlaakson edunvalvonta on viimeisen eduskuntakauden aikana jäänyt valitettavan heikoille kantimille. Valtio on saatava voimakkaammin mukaan teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena taantuneen maakuntamme kehittämiseen ja uusien toimialojen hyödyntämiseen maakuntakehityksessä. Kymenlaakso oli pitkään valtakunnallisissa maakuntavertailuissa kärkipäässä Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan seurassa. Alamäki alkoi vuonna 2006 kun Voikkaan paperitehdas sulki ovensa. Tämän jälkeen lähivuosina ajettiin alas Summan ja Myllykosken tehtaat. Kaikkiaan teollisuuden alalta katosi vuoteen 2011 mennessä jopa 5000 työpaikkaa. Lyhyellä aikajänteellä vaikutus oli massiivinen. Kerrannaisvaikutuksineen teollisuuden rakennemuutos ajoi Kymenlaakson koko Suomen heikoimpien maakuntien joukkoon, vertailulistan häntäpäähän.

Menetettyjen työpaikkojen seurauksena kaupunkien verotulokertymät heikentyivät ja kuntataloudet joutuivat säästökuurille ja se on näkynyt kuntatalouksien velkaantumisena, veronkorotuksina ja suorina palveluleikkauksina (erityisesti kaupunkien kouluverkkoja on tiivistetty kohtuuttomasti). Samalla maakunnan koko sosioekonominen rakenne on käynyt muutostilaan ja työttömyysluvut ovat valtakunnallisessa vertailussa karmeat, erityisesti nuorisotyöttömyyden ja maahanmuuttajien työllistymisen osalta. Kymenlaakson maakuntaliitto, sekä alueelliset elinkeinoyhtiöt ovat pyrkineet parhaansa mukaan toimimaan tilanteessa ja tekemään parhaansa maakunnan kehittämiseksi. Elinkeinoyhtiöiden toiminta on kuitenkin paikoin ollut tehotonta ja keskittävää, maaseudun mahdollisuuksia ei ole riittävästi osattu hyödyntää. Samaan aikaan myös Euroopan Unionin aluekehitysvaroja on maakunnalla ollut entistä vähemmän käytettävissään.

Viime vuosina Venäjän kasvavan keskiluokan ostosmatkailu nähtiin yhtenä tärkeänä mahdollisuutena Kymenlaakson elpymiseen. Etelä-Karjalassahan tämä oli huomattu jo aiemmin ja isoja investointeja tehtiin liikekeskuksiin ja kauppa-alueisiin. Vihdoin ja viimein myös ympäristöministeriö hyväksyi Kymenlaakson maakuntaliiton esityksen maakuntakaavaksi viime vuonna loppusyksystä. Kouvolassa oli jo aiemmin rakennettu kauppakeskustoimintaa (Veturi) ja koko maakunnan alueelle oli kunnianhimoisia suunnitelmia, mm. Vaalimaan Shopping-center. Virolahti oli jo pitkään valmistautunut Vaalimaan projekteihin, olihan sinne tulossa RAY:n kasino ja sitä varten laajat ostoskeskus- ja hotellihankkeet. Haminan Summan risteysalueen kaupan suuryksikkömerkintöjen hyväksyminen mahdollisti nyt Summaankin vähittäiskaupan suuryksikön ja laajemmin muutakin liiketoimintaa. Disas Fish avasi ovensa viime vuoden marraskuussa ja odotukset alueen kehitykselle olivat suuret.

Kuitenkin viimeisen reilun vuoden aikana saatiin taas muistutus siitä, että Venäjän arvaamattomuus on aina riski ja nyt se sitten realisoituikin. Venäjän harrastamat sotilaalliset toimet Ukrainassa: Krimin valtaaminen ja separatistien tukeminen Itä-Ukrainassa laukaisi lännen asettamat talouspakotteet ja niiden seurauksena Venäjän vastapakotteet. Tässä sotkussa kärsijänä on erityisesti Kaakkois-Suomi ja suomalaiset maataloustuottajat. EU:n kompensaatiot tästä Suomelle ovat aivan riittämättömät. Samalla öljyn maailmanmarkkinahinta romahti ja näiden seurauksena Venäjän ruplan arvo halpeni hyvinkin nopealla aikataululla. Tämä vaikutti suoraa venäläiseen ostosmatkailuun ja sitä kautta koko Kaakkois-Suomen kaupan heikentymiseen. RAY vetäytyi kasinohankkeesta, Vaalimaan hotellihanke kariutui, Haminan Summan risteysalue ei lähtenytkään vetämään odotetusti ja Etelä-Karjalan puolella Lappeenrannassa ja Imatralla myös moni kivijalkakauppa joutui taloudellisiin vaikeuksiin joulun ja uudenvuoden sesonkien myynnin laahatessa. Tämä oli hyvä muistutus, ettei maakunnallisessa elinkeinopoliittisessa suunnittelussa pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin. Kymenlaaksossa on kuitenkin valopilkkuja ja näiden osalta valtion vetoapua tarvitaan, mm. Iitin Kymi-Ring -moottoriurheilukeskushanke on tästä hyvä esimerkki, mikäli hanke todella toteutuu.

Viimeisen neljän vuoden aikana on samaan aikaan eduskuntatyössä vedetty erilaisten alueellisten rahoituksien osuuksia aina kotiinpäin, riippuen kansanedustajien kotimaakunnista. Tässä suhteessa Kymenlaaksoa ei ole osattu puolustaa riittävästi. Esimerkiksi Etelä-Karjala on onnistunut saamaan tiemäärärahoja paremmalla menestyksellä kuin Kymenlaakso. Tokihan ne menevät tärkeisiin hankkeisiin sielläkin, mutta tämä esimerkkinä. Etelä-Kymenlaaksossa E18-tien edistyminen on yksi erinomainen asia, mutta se ei pelkästään riitä. Etelä-Kymenlaakson itä-länsi-suuntaisen liikenteen lisäksi maakunnan sisäiset väylät on pantava kuntoon. Erityisesti valtatie 15 (Leikari-Kouvola) ja valtatie 26 (Hamina-Taavetti) kaipaavat uudistuksia. Vaikka laajempaan talouselvytykseen ei olekaan varaa, tarvitaan niiden hankkeiden nopeaa toteuttamista, jotka jokatapauksessa tulisivat ennemmin tai myöhemmin eteen. Nyt olisi siis oikea aika laittaa Kymenlaakson valtatiehankkeet vireille ja piristää samalla paikallista työllisyystilannetta ja yritystoimintaa, sekä turvata samalla myös alemman tieverkon kunnassapito ja pienempien yksityisteiden rahoitus myös niin valtio- kuin kuntatasollakin. Tätä varten maakunnan äänen on kuuluttava myös eduskunnassa.

Kymenlaaksolla on mahdollisuuksia myös matkailu- ja virkitystoimissa. Kymijoen mahdollisuuksien hyödyntämisestä pitää tehostaa ja matkailumarkkinointia kehittää. Venäjän ostosmatkailun heikentyessä markkinointia pitää suunnata kotimaan matkailuun ja Keski-Eurooppaan. Toki rupla on kevään aikana jonkinverran vahvistunut ja kauppa käy alkuvuotta paremmin, mutta huippulukemista ollaan vielä paljon jäljessä.

Lisäksi kuntien ja kaupunkien tulee huomioida kaavoituksessaan yrityselämän tarpeet ja elinkeinoyhtiöiden on aloitettava näkemään Kymenlaaksossa myös biotalouden mahdollisuudet. On toki loistojuttu, jos Myllykoskelle tehdastiloihin suunniteltu biotuotantolaitos todella toteutuu, mutta myös metsien aktiivisempi hyödyntäminen maakunnassa, sekä olemassaolevan, mutta käyttämättömien teollisuuskiinteistöjen parempi markkinointi ja käyttösuunnittelut on otettava paremmin huomioon. Haminassa hyvänä esimerkkinä ennakkoluulottomasta elinkeinoajattelusta on Google, joka aloitti palvelinkeskustoimintansa Haminassa 2010 entisen paperitehtaan tiloissa. Käsittääkseni myös muita palvelinkeskustoimintaan keskittyviä kansainvälisiä operaattoreita on kiinnostunut maakunnastamme oman keskuksensa sijoittumiskohteena.

Kymenlaaksoon on saatava uutta työtä ja toimeliaisuutta. Valtion on otettava voimakkaampi rooli rakennemuutosmaakunnan kehittämiseen ja sen hankkeiden rahoittamiseen, tämä on nimenomaan sitä maakunnallista edunvalvontaa, jota kansanedustajan työhön keskeisesti kuuluu, näin ainakin itse koen. Samalla valtion on taattava kuntakentän riittävä rahoituspohja ja laajennettava maakuntaliittojen toimintaoikeuksia alueen asioiden koordinointiin. Esimerkiksi maakuntakaavojen osalta voitaisiin siirtyä ilmoitusmenettelyyn, nykyisen ympäristöministeriön vahvistamisen sijaan. Emmeköhän me maakunnan päättäjät tiedä paremmin maakuntamme eduista, kuin ministeriön virkamiehet.

Tulevissa eduskuntavaaleissa on kysymys paitsi Suomen talouden ja turvallisuuden kuntoon saattamisesta, niin myös Kymenlaaksolaisittain alueellisen kehityksen tulevaisuudesta ja maakunnan etujen puolustamisesta. Tietenkään asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla, mutta Kymenlaakson äänen on kuuluttava voimakkaammin eduskunnassa ja maakunnan etuja on ajettava voimakkaammin päätöksenteossa.

Kymenlaakso tarvitsee puolustajansa, niin taloudessa kuin turvallisuudessakin. Olen valmis työhön.


 

Antti Pakkanen

kansanedustajaehdokas, (kesk.)

Hamina

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat