Vaihtoehto turvapaikkapolitiikalle

Suomea ja Eurooppaa on kohdannut ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden aalto Lähi-Idästä, Keski-Aasiasta ja Afrikasta. Suurin ongelma syntyneessä tilanteessa on EU:n ulkorajojen vuotaminen ja liian myöhäinen reagoiminen massojen liikkeiden estämiseen ulkorajan jälkeen. Keskisessä Euroopassa ei ole pystytty noudattamaan Dublin-säännöstä, jonka mukaan turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa siinä EU-maassa johon ensimmäisenä saapuu, samoin myös sen EU-valtion johon tulija saapuu ensimmäisenä on velvollisuus rekisteröidä tulija turvapaikanhakijaksi.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt vaan virta on jatkunut Turkin kautta Kaakkois-Eurooppaan ja Keski-Euroopan läpi Ruotsiin ja vihdoin pussinpohjalle Suomeen ja raja ylitetään Haaparannassa. Tämä on reitti jonka suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista matkaa. Lisäksi syksyn jälkeen Saksasta on matkustettu laivalla suoraa Vuosaareen. Koko tilanne on nostanut esille sen, että koko turvapaikkajärjestelmä on toimimaton. Sen tarkoitus on mahdollistaa humanitaarista suojelua yksilölle, eikä toimia massasiirtolaisuuden välineenä, kuten nyt on käynyt.

Suomi on ollut helisemässä koko syksyn koska lainsäädäntö on ollut auttamattomasti jäljessä tilanteen kontrolloinnin kannalta ja Suomi on ollut kohtuuttoman houkutteleva kohde turvapaikkashoppailijoille. Valitettavasti oikeasti hädässäolevista iso joukko jää kriisialueille, eivätkä ikinä pääse hakemaan turvapaikkaa. Erityisesti Lähi-Idän kristityt ja jesidi-vähemmistö kohtaavat vainoa ja jatkuvaa terroria.

Suuri ongelma turvapaikkajärjestelmässä on se hankaluus, millä erotella oikeasti turvaa tarvitsevat ja turvapaikkashoppailijat, elintasopakolaiset. Yksi tärkeä asia on huomioida tulijan lähtöalue ja tilanne siellä. Suomen hallitus onkin tehnyt hyvää työtä tiukentaessaan näitä kriteereitä, mutta ongelma on edelleen etteivät useat valtiot suostu ottamaan palautettavia turvapaikanhakijoita vastaan. Eikä vapaaehtoinen paluu ole kyllin houkutteleva. Käytännössä tilanne on siis se, että valitettavan harva perusteeton hakija pystytään tosiasiallisesti palauttamaan.

Samaan aikaan turvapaikkapolitiikkaa on hoidettu siten, että tuhannet ja taas tuhannet tulijat ripotellaan ympäri maata perustettaviin vastaanottokeskuksiin, joissa valitettavan useassa poliisivalvonta on riittämätöntä ja keskusten asukit voivat tulla ja mennä miten lystäävät. Tämä on näkynyt jatkuvina sosiaalisina jännitteinä ja lieveilmiöinä ympäri maata ja valitettavasti viikottaisina karmeina otsikoina törkeistä rikoksista. Erityisesti nuoret tytöt ja naiset kokevat turvattomuutta.

Tärkeintä olisi nyt tehdä radikaaleja uudistuksia turvapaikkapolitiikkaan koko EU:n tasolla, mutta myös kansallisesti. EU:n tasolla pitäisi tehdä ratkaisuja, joissa ulkorajojen valvontaa tiukennetaan, painostetaan Kreikkaa lisäämään valvontaa, estämään suora läpikulku ja käännyttää kaikki perusteettomat tulijat suoraa Turkkiin. Tulijavirta on yksinkertaisesti katkaistava EU:n ulkorajalla, muuta kestävää ratkaisua ei ole.

Tämä tarkoittaa myös EU-budjetista lisäresurssien tarjoamista Kreikalle, mutta se lienee silti meidän kaikkien yhteinen etu etteivät miljoonat turvapaikanhakijat marssi Euroopassa miten lystäävät. Lisäksi EU:ssa ulkorajojen lähettyville tulee avata laajoja tilapäisiä järjestelykeskuksia, joihin nyt akuutisti saapuvat tulijat otetaan vastaan ja perustetaan laajoja pakolaisleirejä Euroopan lähialueille; Turkkiin, Arabimaihin ja Pohjois-Afrikkaan, joihin turvapaikanhakijat voidaan ohjata. Suoraa Eurooppaan tulleet palautettaisiin noihin leireihin.

EU ja lähialueen valtiot rahoittaisivat leirien toimintaa YK:n hallinnossa ja vastaisivat niiden turvallisuudesta. Leireille järjestettäisiin puitteet, jotka tarjoaisivat inhimilliset olosuhteet; katon pään päälle, puhdasta vettä, lämpöä ja muonituksen. Lisäksi myös vaatteita, koulutusta jne. Leireiltä voisi hakea suoraa turvapaikkaa Euroopasta ja käsittelyä odotettaisiin leireillä.

Näin säästyisi raskas matka Pohjolaan ja näin karsittaisiin myös turvapaikkashoppailijat, jotka todennäköisesti lähtisivät vapaaehtoisesti kotiinsa. Samalla tehtäisiin Välimeren ylittäjille selväksi, ettei Eurooppaan kannata tulla, koska seuraa välitön palautus pakolaisleireille.

Koska ulkorajat ovat nyt kuitenkin vuotaneet, on esimerkiksi Unkari ja monet muut valtiot tehneet kansallisia ratkaisuja. Näin tulee Suomenkin toimia ja seuraavia toimia tarvitaan vähintään siihen asti, että ulkorajoilla saadaan tilanne kontrolliin. Suomella ei ole mitään velvollisuutta ottaa vastaan esim. Ruotsin kautta tulevia turvapaikanhakijoita. Eikä Ruotsilla Tanskasta, Tanskalla Saksasta jne.. Dublin-sääntöjä on noudatettava.

Suomen tulisikin lopettaa turvapaikanhakijoiden jakaminen vastaanottokeskuksiin ja perustaa laajat keskukset rajanylityspaikoille, joista turvapaikanhakijoita saapuu. Selvät tapaukset käännytettäisiin suoraa ja käsittelyprosessin tarvitsevat tapaukset odottaisivat käsittelyä keskuksissa, jotka olisivat suljettuja ja valvottuja. Mikäli käsittelyä ei haluta odottaa niin aina voisi palata siihen maahan josta Suomeen on tultu. Jatkaminen muualle Suomeen olisi mahdollista ainoastaan, jos myönteinen oleskelulupa myönnetään. Näin saataisiin sosiaaliset levottomuudet kuriin eikä kantaväestön tarvitsisi kärsiä sosiaalisista lieveilmiöistä paikkakunnilla, joissa on nyt vastaanottokeskuksia.

 

Antti Pakkanen

Hamina

anttipakkanen
Perussuomalaiset Hamina

-Kaupunginvaltuutettu
-Kymenlaakson maakuntahallituksen jäsen
-Kaakkois-Suomen poliisin neuvottelukunnan jäsen
-Puolustusministeriön vapaaehtoisen
maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsen
-Maanpuolustusaktiivi ja reserviupseeri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu